Umpikortteli kaupunkiasumisen ihanteena

Eilen oli Sammatintien sisäpihan ovet taas auki muillekin kuin sen asukkaille. Aivan Tyylidekkarin naapurissa, rakkaassa Vallilassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin sisäpiha. Vuonna 1918-1929 työväen asunnoiksi rakennetun korttelin keskelle aukeava piha on 8790m2, siinä on sisäänkäynnit kolmeen eri ilmansuuntaan ja pihan keskellä kasvaa valtavia koivuja ja omenapuita.

Pihan elämässä on suloista yhteisöllisyyttä, jonka kuvitellaan ehkä puuttuvan urbaanista asumisesta. Sunnuntain kirpputorilla myynnissä oli käytettyjä vaatteita, kirjoja, levyjä ja hieman käsitöitä. Lisäksi paikalla oli ainakin kaksi popup ravintolaa, joten Tyylidekkari oli varustautunut omalla soppakulholla ja lusikalla, särpiäkseen luomutomaattikeittoa ekologisesti koivujen lehvästöjen katveessa.

Ehkä paras kirpparilöytöni oli vähän käytetty imuri, johon ei tarvitse niitä pölypusseja, joita ei koskaan löydy kun pitäisi, villakoirien jo peittäessä alleen sen, mitä joskus kutsuit kodiksesi. Ja kuten ehkä muistatte, edelliseni oli huolellisesti käytetty yksilö.

Kirppariasuksi valitsin kesäisen, hippityylisen silkkimekon, heitin mustan biker-tyylisen jakun niskaan ja sujautin mokkasaappaat jalkaani.

Mekko Kookai, takki Mexx, saappaat Vagabond.

Laukku second hand, rannekoru Pariisi.

Istuessani kahvilla, selailin asukkaan esille panemaa opusta korttelin historiasta, joka löytyy kirjastosta Sammatintien historiasta enemmän kiinnostuneille. Arvoitukseksi jää, miksi korttelia on aikoinaan kutsuttu Apinalinnaksi? Tyylidekkari jää selvittämään arvoitusta.